fbpx
Koulut

Totta se on – näyttävä koulu voi rakentua kustannustehokkaasti

Voiko koulu olla näyttävä ja viihtyisä, mutta samalla myös kustannustehokkaasti rakennettu? Uutta opetussuunnitelmaa tukemaan suunniteltu Raahen Saloisten koulu näyttää, että se mahdollista.

Kuvittele mielessäsi koulurakennus. Miltä se näyttää? Ehkä näet suuren aulatilan, joka jakaa rakennuksen erillisiin siipiin. Kenties mielessäsi on pitkä ja vähän pimeäkin käytävä, jonka molemmin puolin siirrytään lukuisiin luokkatiloihin. Tungosta riittää, kun oppilaat kerääntyvät keskikäytävälle odottamaan tunnin alkua. Muutoin kapeat käytävätilat kaikuvat tyhjyyttään.

Näyttävä koulu voi rakentua kustannustehokkaasti

Siipimallinen rakennus käytävineen ja luokkatiloineen on koulurakennus sen perinteisessä muodossa. Juuri sellainen, jonka moni meistä kuvittelee mielessään ajatellessaan koulua. Tavanomainen koulurakennusmalli mielletään myös kustannustehokkaaksi tavaksi rakentaa. Vuosikymmeniä sitten se on sitä kenties ollutkin, mutta nykyajan standardeihin perinteiset koulurakennukset eivät enää vastaa: hukkaneliöitä on valtavasti, pitkille käytäville ei löydy hyötykäyttöä, eivätkä tilat taivu uuden opetussuunnitelman mukaiseen vuorovaikutteiseen oppimiseen.

Raahen Saloisissa tehtiin toisin. Siipimallisen rakennuksen sijaan Saloisiin nousi näyttävä koulu, josta ahtaita käytäviä ei löydy. Niiden sijaan vuonna 2020 valmistuneessa koulussa on paljon korkeita tiloja, avartavia lasipintoja, pehmeyttä tuovia verhoja ja esimerkiksi lattiaan saakka ylettyvät upeat ikkunat.

Koulu suunniteltiin uuden opetussuunnitelman mukaiseksi, joten tilamuotoilussa panostettiin avoimeen oppimisympäristöön ja sen viihtyisyyteen. Koulun sydämenä sykkii Sydänaukio, josta siirrytään monimuotoisiin oppimistiloihin. Koulukeskuksen ainutlaatuinen erikoisuus on oppilashuoltoasema, jossa oppilaita auttavat niin opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori kuin erityisopettajatkin.

Vaikka avoin oppimisympäristö on ollut Saloisten koulurakennuksen suunnittelun suunnannäyttäjä, huomioon on otettu myös oppilaiden yksilölliset tarpeet – kun yksi viihtyy rauhallisessa erillistilassa, toisen oppimista tukee paremmin avoimempi ympäristö. Saloisten koulussa seinien paikkoihinkin voi itse vaikuttaa. Kun kiinteitä väliseiniä ei juuri ole, palvelee tila monipuolisesti myös ryhmiä, joiden koko muuttuu koulupäivän edetessä. Näin isompi luokka voi helposti jakautua pienempiin ryhmiin jatkamaan opiskeluaan.

“Kustannustehokkuus ei tarkoita sitä, että koulurakennus olisi tylsä.”

Perttu Aikkila, liiketoimintajohtaja, Sikla

Uusi opetussuunnitelma, merkittävät kustannussäästöt

Toimivaa, viihtyisää ja näyttävää – miten tämä kaikki onnistuttiin tekemään kustannustehokkaasti? Kustannussäästöt Raahessa syntyivät tilankäyttöä tehostamalla. Koulukeskuksen yhteiskäyttötilat ovat muokattavia ja monikäyttöisiä, joten rakennettavien neliöiden määrä pysyi maltillisena. Näyttävässä koulurakennuksessa ei hukkaneliöitä ole, kun kaikki tilat suunniteltiin hyötykäyttöön.

Lue lisää Saloisten koulukeskuksesta >>

Saloisten koulun kustannustehokkuuden mahdollisti uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, joka pohjautuu muun muassa vertais- ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen.

Rakentamisen kustannustehokkuutta arvioidaan turhan usein yksinomaan neliöhinnan mukaan. Suuren kiinteistön kokonaisneliöhinta saattaa olla verrattain edullinen, jos koulurakennuksessa on huomattavan paljon esimerkiksi teknistä tilaa. Tällaisia neliöitä eivät oppilaat tai koulun henkilökunta voi kuitenkaan hyötykäyttää. Siksi kestävämpi tapa rakennuksen kustannustehokkuuden arviointiin on oppilaspaikkakustannusten vertailu.

“Konkreettinen hintakäsitys neliöiden sijaan muodostuu siitä, kuinka paljon koulurakennus maksaa yhtä oppilasta kohden.”

Perttu Aikkila, liiketoimintajohtaja, Sikla

Kun yhden oppilaspaikan hinta uutta koulua rakennettaessa on keskimäärin noin 30 000 euroa, Raahessa tehokas tilasuunnittelu näkyi suoraan hankkeen kokonaiskustannuksissa: oppilaspaikan hinnaksi muodostui noin 22 000 euroa.

Uudistunut opetussuunnitelma on mullistanut niin oppilaiden kuin opettajienkin arkea, ja parhaimmillaan se näkyy myös tulevaisuuden koulurakennusten suunnittelussa. Jos koulut olivat ennen lähinnä pitkiä käytäviä ja pimeitä luokkahuoneita, ne ovat nykyään parhaimmillaan ympäristöjä, joissa oppilaat viihtyvät myös kouluajan ulkopuolella.

Voiko uuteen opetussuunnitelman nojaava ja avoimia tiloja korostava rakentaminen sitten tuoda mukanaan uudenlaisia haasteita?

Siinä missä toimistomaailmassa ratkotaan avokonttorityöskentelyn ongelmakohtia, myös koulujen avoimissa oppimisympäristöissä on omat haasteensa. Kun perinteisistä luokkahuoneista siirrytään muunneltaviin oppimistiloihin ja avoimiin oppimisympäristöihin, on kokonaisuus suunniteltava saumattomasti koulutyötä tukemaan.

“Toimiva koulu on yhdistelmä avointa, yhteisöllisen oppimisen tilaa ja yksilötilaratkaisuja, jotka mahdollistavat keskittymistä vaativan itsenäisen opiskelun.”

Olli Mikkola, myyntipäällikkö, Sikla

Raahen koulukeskuksessa oppilaidet yksilölliset tarpeet on otettu huomioon. Uudesta koulurakennuksesta löytyy yhteisöllisiä tiloja ja oleskelupisteitä, mutta niiden vastapainoksi myös hiljaisia tiloja ja lepohuoneita. Itsenäistä opiskelua ja pienryhmätyöskentelyä tukemaan kouluihin rakennetaan eriytettäviä tiloja, jotta oppilaat pääsevät tarvittaessa vetäytymään omaan rauhaansa. Nyt jos koskaan toimiva talotekniikka on ratkaisevan tärkeässä roolissa. Esimerkiksi oikeanlaisella akustiikalla voidaan varmistaa, etteivät yhteiskäytössä olevat tilat tunnu meluisilta tai rauhattomilta.

Tavoitteena hyvinvoiva koulun käyttäjä

Palataan vielä hetkeksi Saloisten koulun pihalle. Puulaudoitus antaa uudelle koulurakennukselle modernin ilmeen. Koulun julkisivua koristavat pitkälle ulottuvat kattolipat, jotka tekevät rakennuksesta persoonallisen näköisen. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä ulkonäköseikasta; kattolipat suojaavat samalla rakennuksen pintamateriaaleja tehden niistä pitkäikäisempiä. Näyttävät yksityiskohdat voivat siis olla myös elementtejä, jotka vaikuttavat merkittävästi rakennuksen elinkaarikustannuksiin.

Oleellista onkin huomata, että kustannussäästöjä syntyy myös pitkällä tähtäimellä. Laadukkaat, kestävät materiaaliratkaisut tai esimerkiksi käyttökustannuksiltaan edullinen lämmitysmuoto vaikuttavat kuluihin vuosien saatossa huomattavasti. Kertainvestointina korkealaatuinen ilmanvaihtojärjestelmä voi olla merkittävä, mutta harvempien huolto- ja vaihtovälien vuoksi rahaa kuitenkin säästyy.

Huolellinen suunnittelu, koskipa se sitten materiaalivalintoja, talotekniikkaa tai käyttäjäystävällisyyttä, on siksi oleellinen osa kokonaiskustannusten hallintaa.

“Pedagogiikka tulee alusta alkaen ottaa huomioon koulurakennuksen suunnittelussa.”

Olli Mikkola, myyntipäällikkö, Sikla

Tärkeintä uusien koulutilojen rakentamisessa on kuitenkin käyttäjäystävällisyys, johon on syytä paneutua jo suunnitteluvaiheessa. Parhaimmillaan se tehdäänkin yhdessä käyttäjien ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa heidän toiveitaan ja tarpeitaan kuunnellen. Viihtyisässä ympäristössä oppiminen sujuu, mutta toimivat tilaratkaisut edesauttavat myös oppilaiden hyvinvointia ja jaksamista.

Tästä Raahessakin on kannustavia kokemuksia: päivänvaloa virtaa rakennuksen korkeista ikkunoista koulutiloihin niin paljon, että oppilaat pysyvät virkeinä koko koulupäivän ajan. Sitä kiittelevät sekä Saloisten koulun oppilaat että opettajat.

Tutustu tarkemmin Siklan muunneltaviin ja uuden opetussuunnitelman mukaisiin kouluihin >>

Haluatko kuulla lisää Siklan koulurakentamisesta? Voit ottaa yhteyttä joko suoraan liiketoimintajohtaja Perttu Aikkilaan, perttu.aikkila@sikla.fi, puh. 040 913 2382 tai jättää meille viestin oikean yläkulman Ota yhteyttä -lomakkeella. Autamme mielellämme!